ETF-rahastot voivat tarjota mahdollisuuden hajautukseen, koska niihin sijoitetut varat jakautuvat laajasti eri arvopapereihin. Hajautuksen avulla pyritään vähentämään yksittäisen kohteen merkittäviä kurssimuutoksia koko salkun arvoon. ETF:n tarjoama hajautus riippuu kuitenkin olennaisesti rahaston valitusta strategiasta ja seurattavasta indeksistä.

Riskit ETF-sijoittamisessa voivat liittyä esimerkiksi kohde-etuuden markkinariskeihin, likviditeettiin sekä rahaston rakenteen tuomiin haasteisiin. Fyysiseen replikaatioon perustuvat rahastot seuraavat indeksin kehitystä mahdollisimman tarkoin, mutta kurssikehityksestä johtuva riski säilyy. Syntteettisissä ETF:issä taas tulee huomioida johdannaisista syntyvä vastapuoliriski.
Maantieteellinen hajautus ETF-rahastojen kautta saattaa jakaa riskiä markkinoiden ja valuuttojen suhteen, mutta samalla se voi altistaa sijoittajan kansainvälisten markkinoiden erityispiirteille ja mahdollisille rajoitteille. Rahaston ulkoiset tekijät, kuten sääntely-ympäristö ja verotuskäytännöt, voivat myös vaikuttaa kokonaistuottoon ja riskitasoon.
Sijoittajan on tärkeä perehtyä ETF:n tarjoamaan hajautusasteeseen, kulurakenteeseen ja raportointiin ennen päätöksentekoa. ETF:n avaintietoesite ja rahaston säännöt tarjoavat perustietoja riskeistä, joita jokainen sijoittaja voi arvioida omien tavoitteidensa mukaisesti. Riskit eivät ole täysin poistettavissa, mutta hajautuksen avulla niitä voi pyrkiä hallitsemaan.